Jotta voisimme vastata moiseen ajatuksia herättävään kysymykseen, auttaa kun ensin harkitsemme toista kysymystä: mitä me olemme? Kun näemme esineen, ymmärrämme sen olemassaolon tarkoituksen. Esimerkiksi, kun näemme tuolin, tiedämme, että sen olemassaolon tarkoitus on, että joku istuisi sillä. Samoin kun katsomme käsinettä, tiedämme sen tarkoituksen, johon se oli luotu. Käsine on tehty tietyn muotoiseksi, jotta se voisi sisältää käden ja ilmaista sitä.
Eikä siinä kaikki – kun ymmärrämme, mikä esine on ja miksi se oli luotu, voimme myös arvioida, täyttääkö se tarkoituksensa vai ei. Olisi typerää täyttää käsine kyynärpäällä tai pikkukivillä, koska se ei ole tehty sisältämään näitä asioita. Lisäksi, jos käsine on tyhjä ja on jätetty laatikon pohjalle, se ei vieläkään täytä tarkoitustaan, mihin se on tehty. Käsineen ei pitäisi ainoastaan olla tyhjä väärästä sisällöstä, mutta sen pitäisi olla myös täytetty oikealla sisällöllä, kädellä.
Ihmisinä me olemme hyvin erityisellä tavalla luotuja astioita (Room. 9:23). Meillä on ruumis ottaaksemme yhteyttä fyysiseen todellisuuteen. Vatsamme pitää ruokaa sisällänsä, ja keuhkoissamme on ilmaa. Meillä on myös sielu sitä varten, että ottaisimme yhteyttä psykologiseen todellisuuteen. Mielemme on täynnä tietoa, tunteemme täynnä tunnetta ja tahtomme on täynnä päätöksiä. Mutta syvin osamme on henkemme (1. Piet. 3:4; Sak. 12:1). Henkemme on tehty ottamaan yhteyttä Jumalaan ja sisältämään Jumala, joka on Henki (Joh. 4:24).
Raamattu kertoo meille, että kun Jumala loi ihmisen, Hän puhalsi ihmiseen elämän henkäyksen. Aivan kuten käsine on tehty käden muotoiseksi, niin meidän henkemme on tehty Jumalan muotoiseksi. Tämä tarkoittaa, että meillä on Jumalan muotoinen tyhjiö sisällämme. Ei ole mitään, mikä pystyisi täyttämään tämän tyhjiön paitsi Jumala itse. Tämä on myös kuvailtu Raamatussa iankaikkisuutena, jonka Jumala on pannut ihmisen sydämeen (Saarn. 3:11).
Tämä on syy, miksi etsimme elämämme merkitystä ja tarkoitusta. Ihmiset ponnistelevat tavoittaakseen alansa huipun, olkoon kyseessä sitten viisaus, tiede tai taide. Kuitenkin monet ymmärtävät, että nämä asiat eivät pysty tyydyttämään heitä kokonaan. Kuningas Salomo oli kuuluisa viisaudestaan ja vauraudestaan (1 Kun. 10 :1-8), ja kuitenkin lopputulos, johon hän päätyi, oli: ”Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta” (Saarn. 12:8). Löydämme elämämme merkityksen ja tarkoituksen ainoastaan, kun olemme täytetyt Jumalalla.
Tänään voimme vastaanottaa Jumalan ja täyttyä Hänellä, koska Hänestä tuli ihminen, Jeesus, ja Hän kuoli ja nousi kuolleista tullakseen eläväksitekeväksi Hengeksi (Joh. 1:14; 1 Kor. 15:45b). Nyt on yksinkertaista täyttyä Hänellä. Aivan kuten pullo täytyy avata, jotta se voisi täyttyä, ja käsineessä täytyy olla aukko käden sisäänpääsyyn, niin myös meidän tarvitsee avata olemuksemme, jotta Jumala voisi tulla sisäämme ja täyttää meidät. Tämä on, miksi olemme täällä.
Tapa, jolla voit avata olemuksesi ja täyttyä Jumalalla, on avata suusi ja sanoa Hänelle sydämesi pohjasta:
”Herra Jeesus, kiitos, että olet tehnyt minut niin erityisellä tavalla, että voin sisältää Sinut. Tule sisimpääni ja täytä henkeni. Uskon, että Sinä olet elämäni merkitys ja tarkoitus.”